Jarkko Tontti

Jarkko Tontti -podcastin vieraana dosentti André Swanström.Aluksi puhuimme Swanströmin kirjojen perusteella lähihistorian antisemitismistä, suomalaisista SS-miehistä ja heidän ideologiastaan. Hakaristin ritarit (2018) herätti taannoin kiivasta keskustelua, samoin Valkoisen uskon soturi (2022), joka kertoo Kalervo Kurkialasta, suomalaisesta jääkäristä, joka oli myös pappi ja SS-mies.Historiallisesta äärioikeistosta siirryimme nykypäivän antisemitismiin, joka on pikemminkin vasemmiston alaa. Swanström on julkaissut perusteellisen tutkimuksen antisemitismistä Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuosina 1990–2023 (Teologinen Aikakauskirja Nro 1 (2024)) . Siitä päädyimme puhumaan median vinoumista mitä tulee Lähi-idän konflikteihin, Gazaan ja Israeliin yleensä.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kauppatieteen tohtori Jori Grym.Grym tunnetaan Ylen aamu-TV:n Jälkikaronkka-tiedeohjelman vakivieraana. Taustaltaan hän on käyttäytymistaloustieteen tutkija ja verohallinnon käyttäytymisstrategi.Puhuimme muun muassa verovälttelyn psykologiasta ja länsimaiden ja muun maailman arvomaailmojen eroista. Kävimme läpi myös ajankohtaista, välillä kiivastakin keskustelua tieteestä ja politiikasta. Onko yliopisto rikki, kun pseudo- tai höpötutkimus on ujuttautunut joihinkin osiin korkeakoulumaailmaa? Uhkaavatko politisoituminen ja identiteettipolitiikka tutkimusta?Lopuksi puhuimme empatiasta poleemisen evoluutiopsykologin Gad Saadin ajatusten perusteella. Onko empatiasta ohjeeksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vai onko se päinvastoin tie kulttuuriseen itsetuhoon, kuten Saad on esittänyt.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kääntäjä Ian Mac Eochagáin.Ian kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Irlannissa. Hän opiskeli venäjää ja ranskaa ja päätyi lopulta myös töihin Venäjälle. Sieltä hän muutti Suomeen vuonna 2011, oppi kielen nopeasti ja on nykyään yrittäjä.Puhuimme englannin kielestä Suomessa. Ianin tuore kirja 101 finglishmiä – eroon tankeroista (2025) kertoo oivaltavilla esimerkeillä siitä kehnosta englannista, jota yritykset ja muut organisaatiot surutta viljelevät. Moni suomalainen luulee osaavansa hyvin englantia, mutta se ei pidä paikkaansa.Puhuimme myös englannin kielen asemasta Suomessa. Ian kritisoi voimakkaasti englannin ujuttamista elämän eri alueille. Meidän pitäisi paljon rohkeammin puolustaa suomea, äidinkieltämme. Jos suomalaiset eivät sitä tee, niin kuka sitten?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen.Puhuimme Suomen autonomian ajan historiasta. Rasilaisen teos Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia on herättänyt kiivasta keskustelua historioitsijoiden parissa.Suomettumisen vuosina professori Osmo Jussila ja monet muut historioitsijat alkoivat väittää, ettei Suomen valtio syntynyt Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, kuten siihen asti oli pidetty selvänä. He myötäilivät 1800-luvun lopun jyrkän linjan venäläisiä nationalisteja, jotka halusivat poistaa Suomen autonomisen erityisaseman Venäjän imperiumissa.Rasilainen kumoaa teoksessaan pitkään vallinneen Osmo Jussilan näkemyksen. Se on kuitenkin jo levinnyt muun muassa koulun historian oppikirjoihin ja kansainvälisiin yleisesityksiin Suomen historiasta.Rasilainen myös esittää, että arvostettu professori Jussila syyllistyi tieteelliseen vilppiin kantaansa tukeakseen.Puhuimme lisäksi yleisemmin suomettumisen vaikutuksista yliopistolliseen tutkimukseen. Jatkuuko se yhä jälkisuomettumisena?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana tietojenkäsittelytieteilijä ja somevaikuttaja Pekka Kallioniemi.Kallioniemi on yksi globaalisti suosituimmista suomalaisista somevaikuttajista erityisesti X:ssä. Hänen Vatnik Soup -tilinsä paljastaa ja analysoi erityisesti venäläisten informaatiovaikuttamista.Miten Kallioniemestä tuli täysipäiväinen somevaikuttaja? Vielä vähän aikaa sitten hän oli tietojenkäsittelytieteen tutkija.Mitä mahdollisuuksia demokraattisilla yhteiskunnilla on vastustaa autoritaaristen maiden informaatiovaikuttamista? Venäjän lisäksi Kiina on yhä aktiivisempi toimija.Pekka kertoi myös uudesta, pian alkavasta kansainvälisestä tehtävästään Brysselissä.https://jarkkotontti.net/