Raha, talous ja politiikka

Uusimmassa jaksossa Lauri Holappa ja Jussi Ahokas perkaavat Valtiontalouden tarkastusviraston raportin virhettä. VTV väitti, että Sanna Marinin hallitus olisi lisännyt pysyviä menoja 11 miljardilla. Virhe on 8 miljardin, eli 8 000 miljoonan luokkaa .Jussi ja Lauri kertovat, miksi virhe on poikkeuksellisen vakava. Samalla puntarointiin joutuu myös se, mitä seuraamuksia virheellä pitäisi olla.Toisessa osassa paneudutaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaan. Millaisia sosialisteja sitä oikein ollaan?

Tässä jaksossa Jussi ja Lauri paneutuvat ensinvasemmistolaisille tärkeään sosialismin määrittelyyn. Pontimena ondemokraattiseksi sosialistiksi julistautuneen Zohran Mamdanin nousu New Yorkinpormestariksi. Mutta onko Mamdanin sosialismi sittenkin enemmän vanhakantaistasosiaalidemokratiaa?

Jussi ja Lauri palaavat vielä kerran hallituksenveronkevennyspäätöksiin, joihin on tullut lisävaloa uuden kirjan myötä.Oikeistovallan paluu -kirjassa kerrotaan, että veronkevennykset iski pöytäänvirkamies valtiovarainministeriöstä, kansliapäällikkö Juha Majanen. Kirjanperusteella aloite ei siis tullutkaan poliitikoilta, mutta kuka ajatuksen oliantanut Majaselle? Sitä Jussi ja Lauri pohtivat.

Jakson kolmas osa keskittyy Yhdysvaltain ja Kiinankamppailuun maailmantaloudessa. Siinä huonosti on käymässä erityisestiEuroopalle, joka ei tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Syynä on nationalismi.'

Tässä jaksossa Jussi ja Lauri paneutuvat vielä kerran velkajarruun, jonka eduskuntapuolueet vasemmistoliitoa lukuun ottamatta hyväksyivät. Jussi ja Lauri tiivistävät, että velkajarru tarkoittaa talouspoliittisten vaihtoehtojen katoamista. Ratkaisut tehdään parlamentaarisessa työryhmässä, jolle tahdit määrää valtiovarainministeriö. Jos jokin ei VM:lle käy, ei sitä voi hyväksyä.

Jakson toisessa Jussi ja Lauri kertovat, millainen merkitys Björn Wahlroosin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tekemillä puhdistuksilla on. Wahlroos on kerskunut, kuinka hän erotti toimitusjohtaja Vesa Vihriälän, koska Vihriälä puhui Wahlroosin mielestä väärin.

Tällä kertaa Jussi ja Lauri vastaavat väitteisiin, joillaSuomen työttömyyskriisiä on pyritty väheksymään. Valtiovarainministeriötä myöten on sanottu, että Suomen työttömyystilanne ei olisi niin synkkä. On se.

Jussi ja Lauri pohtivat myös, mistä työttömyyskriisinväheksyminen kertoo.

Jakson toisessa osassa katsotaan Argentiinaan, jossa JavierMilei on yrittänyt nousta syventämästään kuopasta ylös. Anarkokapitalistien uusi idoli ei ole onnistunut politiikassaan, vaikka niin väitetäänkin.

Suomen työttömyystilanne on yhtä heikko kuin 1990-luvun lopussa, jolloin Suomi oli toipumassa syvästä lamasta. 1990-luvun alussa työttömyys pomppasi nopeasti muutamasta prosentista melkein 20:een. Jussi ja Lauri kertovat jaksossa, miten tilanne on nyt yhtä vakava. Suomessa on erillistyöttömyyskriisi, sillä muissa EU-maissa ei kriisiä ole. Siksi on helppo sanoa, että syypää synkkään työttömyystilanteeseen on Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikka. Syyllisten penkille joutuu myös valtiovarainministeriö, jonka ennusteisiin talouspolitiikka on perustunut. VM ennusti vielä viime vuonna, että työttömyysaste olisi vuonna 2025 hieman yli seitsemän. Nyt se on yli kymmenen. Jakson lopussa Jussi ja Lauri antavat neuvoja Suomen herroille, jotta he eivät enää jatkossa löisi päätään työttömyyden mäntyyn.